Läsnäolo voimavarana (työ)elämässä – 7 vinkkiä hyvinvointiin

Femmeworksin Roosa-Maria, Jenny ja Janina Esplanadin puistossa

Oma teemani tälle vuodelle on tietoisen läsnäolon kehittäminen ja henkiseen hyvinvointiin panostaminen. Siksi halusin syventyä aiheeseen enemmän myös työelämän näkökulmasta. Kiireisen ja ajoittain stressaavankin arjen keskellä on tärkeää pysähtyä hetkeen. Uskonkin, että se mahdollistaa myös kestävämpää urakehitystä. Tässä postauksessa esille nousevat teemat kuitenkin toimivat ehdottomasti myös työelämän ulkopuolella!

Sain perehtyä aiheeseen haastattelemalla alan asiantuntijoita. Hannu Kauppinen on työpsykologi, Certified Coach sekä työnohjaajien kouluttaja, joka on työskennellyt pitkään suomalaisen työelämän asiantuntijana. Kristiina Lindh on työsuhde-etuja tarjoavan Smartumin toimitusjohtaja ja koulutettu Life Coach, jonka opit kulkevat mukana työpäivissä myös käytännössä.

Sukella kanssani tietoisen läsnäolon teemoihin ja inspiroidu valjastamaan ne voimavaraksi myös työelämässä!

Mitä on mindfulness ja kuinka se soveltuu työelämään?

Mindfulness tarkoittaa tietoista läsnäoloa. Mindfulness-taidoilla keskitytään käsillä olevan hetken kokemiseen ja havainnointiin. Mindfulnessiin on monenlaisia ohjattuja harjoituksia, mutta tietoista läsnäoloa voi harjoittaa myös yksinkertaisissa arjen askareissa. Harjoituksissa on tärkeää olla itselleen armollinen: jos ajatuksen huomaa harhailevan, sen voi lempeästi ohjata takaisin.

Asiantuntijat korostavat pientenkin tietoisuusharjoitusten merkitystä – ja jatkuvan multitaskaamisen kuormittavuutta.

“Ihminen zoomaa helposti joko tulevaan tai menneisyyteen. Sen myötä on huomattu, kuinka tärkeää on olla läsnä nykyhetkessä. Työelämässä läsnäolo on fokuksen pitämistä ja tietoisesti keskittymistä. Sitä voisi ajatella vaikka nykytyöelämälle tyypillisen jatkuvan multitaskaamisen vastakohtana, jolloin ollaan tietoisesti kiinni omissa tehtävissä sekä paremmin läsnä työn kautta avautuvissa vuorovaikutussuhteissa”, kertoo työpsykologi Hannu Kauppinen. 

“Pienikin mindfulness-hetki on sitä, että asetan oman itseni sekä oloni prioriteetiksi ja rauhoitun. Keskityn yhteen asiaan kerrallaan, en kuuntele mitään tai suorita – tavallaan multitaskaa. Se, että multitaskaaminen olisi tehokasta, on täysi harha”, Kristiina Lindh taas kuvailee.

Mitä hyötyä tietoiseen läsnäoloon keskittymisestä sitten on esimerkiksi työelämää ajatellen? Näin Kristiina avaa: “Pienten taukojen pitäminen palavereiden välissä ja hengitykseen keskittyminen rauhoittaa tutkitusti hermostoa ja auttaa palautumisessa. Myös keskittymiskyky paranee, mikä vaikuttaa omaan hallinnan tunteeseen ja sitä kautta jaksamiseen. Esimerkiksi työuupumuksessa onkin usein kyse siitä, että asioita on liian paljon ja hallinnan tunne on kadonnut.”

Henkisen hyvinvoinnin merkitys työelämässä

Hyvinvointi on laaja kokonaisuus, joka läpileikkaa arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Henkilökohtaisen elämän haasteet vaikuttavat useimmin myös työelämään – ja toisin päin. 

“Henkinen hyvinvointi on kaiken A ja O alalla kuin alalla. Oma persoona on instrumentti, jota kannattaa huoltaa ja hoitaa. Vapaa-aika on tietysti jokaisen oma asia, mutta huolenpito siellä vaikuttaa työkykyyn ja jaksamiseen”, kuvailee Kauppinen.

Tietoisen läsnäolon kautta keskiöön nousevat myös vuorovaikutussuhteet, joita henkisesti hyvinvoiva ihminen jaksaa ylläpitää paremmin.

“Nykypäivän työelämätaidoissa korostuvat ammatillisen kompetenssin lisäksi itsensä johtamisen taidot sekä vuorovaikutustaidot. Oman mielen ja hyvinvoinnin huoltaminen pienillä teoilla auttaa meitä olemaan parempia versioita itsestämme, jolloin myös yhteistyö toimii paremmin. Se, että suoriutumisen lisäksi tukee ja auttaa muita luoden hyvää fiilistä ympärilleen, auttaa varmasti urakehityksessä”, kertoo Kristiina korostaen ystävällisyyden merkitystä työelämässä.

Ja kuinka oikeassa he ovatkaan – rekrytoisit varmasti itsekin ennemmin ystävällisen ja yhteistyökykyisen henkilön kuin hankalamman persoonan.

Kuinka henkistä hyvinvointia ja tietoista läsnäoloa voi parantaa?

Työpäivän aikana ja arjessa kohtaamme monenlaisia ärsykkeitä. Olipa kyse sitten Slack-viesteistä, työkavereiden rupattelusta tai etätoimiston pyykkivuoresta, ovat mindfulness-taidot tarpeen. Tietoinen läsnäolo on tärkeää myös urakehityksen kannalta, koska se mahdollistaa parempaa työnjälkeä ja kehittää vuorovaikutussuhteita.

“Tietoisen läsnäolon kehittäminen on ‘back to basics’ -ajattelua. Ollaan läsnä ja keskitytään eri tavoin, vaikka vain pysähtymällä hetkeksi hengittämään silmät kiinni”, Kauppinen kuvailee.

Hyvinvointia työelämässä voi parantaa myös ammattilaisen työnohjauksen tai coachingin kautta.

“Työnohjaus on oman perustehtävän sekä oman työroolin ja ammatti-identiteetin tutkimista. Reflektoinnin kautta siinä voi saavuttaa työhönsä mm. rauhallisuutta, etäisyyttä ja läsnäoloa sekä oppia hallitsemaan epävarmuuksiaan paremmin. Askeleen tavoitteellisempi työmuoto on coaching, jossa autetaan kirkastamaan omia tavoitteita.”

Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka keskittyy hyvinvoinnin vahvistamiseen. Sen keinoihin kuuluu mm. tietoisuuden sekä kiitollisuuden kehittäminen.

 “Positiivisessa psykologiassa on tutkittu paljon kiitollisuutta. Se ei tarkoita ongelmien kieltämistä tai sitä, että ollaan ulkokultaisesti kiitollisia kaikesta. Tutkimukset osoittavat, että myönteisesti asioihin suhtautuminen tukee psyykkistä resilienssiä ja sitä kautta esimerkiksi jaksamista. Kiitollisuus on väline siihen”, Kristiina kertoo ja muistuttaa keskittymään välillä myös saavutuksiin tulevaisuuden tavoitteiden sijaan. Lindhin mukaan on myös tärkeää puhua itselleen kannustavasti ja myönteisesti kuin olisi itsensä paras ystävä. 

Koostin Kristiinan ja Hannun ajatuksista yhteen seitsemän vinkkiä, joiden avulla voit valjastaa tietoisen läsnäolon voimavaraksi niin henkilökohtaisessa arjessasi kuin myös työelämässä.

7 vinkkiä hyvinvointiin (työ)elämässä

1. Tauot. Muista tauottaa tekemistäsi. Pysähdy ja keskity hengittämään tehtäviesi välissä. 
2. Mindfulness-harjoitukset. Kokeile esim. sovelluksista löytyviä mindfulness-harjoituksia tai keskity tekemään jotakin tietoisesti arjessa.
3. Keskittymisrauha. Sulje notifikaatiot ja muut ilmoitukset puhelimestasi sekä tietokoneestasi. Yleensä sinun ei tarvitse olla koko ajan saatavilla, vaan voit päättää tsekata viestikanavat sinulle sopivana hetkenä.
4. Kiitollisuus. Pysähdy säännöllisesti miettimään, mistä olet tänään tai tällä viikolla kiitollinen. Mieti tulevien tavoitteidesi sijaan myös menneitä saavutuksiasi.
5. Reflektointi. Ota tavaksi reflektoida elämääsi ja työelämääsi kärpäsperspektiivistä. Pysähdy, rauhoitu ja hae erilaisia näkökulmia tilanteisiin.
6. Itsemyötätunto. Sillä, miten puhut itsellesi, on todella merkitystä.
7. Kalenterinhallinta. Opettele sanomaan ei ja varaamaan kalenteriisi myös tyhjää aikaa.

Suorituskeskeisessä maailmassa on kuitenkin tärkeää muistaa, ettei tietoiseen läsnäoloon keskittymisestä tarvitse muodostaa itselleen taakkaa. Kristiina ja Hannu korostavatkin molemmat pienten tekojen ja hetkien merkitystä arjessa.

Niitä voivat olla esimerkiksi…

  • keskittynyt kävely korttelin ympäri ilman ulkoisia ärsykkeitä
  • astioiden tiskaaminen käsin tietoisesti
  • hampaiden peseminen keskittyneesti
  • palaverittoman päivän varaaminen kalenteriin
  • tai silmien sulkeminen pariksi minuutiksi esimerkiksi työmatkalla, hengittämään keskittyen.

Mielemme on siis voimakas instrumentti, jota voimme treenata keskittymällä pieniin arjen tekoihin. Aika mahtavaa, eikö?

Vilma Henriksson
Vilma Henriksson

Femmeworksin bloggaaja

Kerrothan meille, jos pidit tästä tekstistä – voit antaa sille taputuksen.

Tutustu myös muihin blogiteksteihin

Palkkaneuvottelut edessä? – Nappaa Saana Rossin vinkit talteen

Femmeworks järjesti viime viikolla Palkkaneuvottelut & Urakehitys -tapahtuman. Asiantuntijavieraaksi tapahtumaan oli kutsuttu HR- ja rekrytointialan vaikuttaja Saana Rossi. Saana on tunnettu myös puhujana, neuvonantajana ja hallitusammattilaisena. Saanan esikoisteos Rekrytoija julkaistiin vuonna 2018, ja tällä hetkellä hän työstää toista kirjaansa.

Tavoitteilla kohti hyvinvointia

Femmeworksin kuluvan kauden teema on kutkuttavan mielenkiintoinen. Uskon, että moni yhteisömme jäsenistä on kiinnostunut motivaatiosta ja tavoitteiden asettamisesta sekä niiden saavuttamisesta. Toisaalta taas jotkut voivat kokea jatkuvan eteenpäin puskemisen myös kuluttavana. Yleisesti on ollut havaittavissa hustlauskulttuurin hiipuminen, quiet quitting -ilmiö ja ihmisten tarve vetää rajoja työn ja vapaa-ajan välille. Voisiko motivaation ylläpitämisessä ja tavoitteiden asettamisessa käytettäviä työkaluja soveltaa myös oman hyvinvoinnin kehittämiseen ja lisäämiseen työelämässä tapahtuvan kehitystyön sijasta?

Vieraskynä: Voiko omaa uraa suunnitella?

Urasuunnittelu-termi voi herättää ristiriitaisia ajatuksia: Voiko omaa uraa suunnitella, kun kaikkeen ei kuitenkaan voi itse vaikuttaa? Kannattaako suunnitelmia tehdä useamman vuoden päähän, vai olisiko parempi antaa elämän kuljettaa?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s