Palkkaneuvottelut edessä? – Nappaa Saana Rossin vinkit talteen

Femmeworks järjesti viime viikolla Palkkaneuvottelut & Urakehitys -tapahtuman. Asiantuntijavieraaksi tapahtumaan oli kutsuttu HR- ja rekrytointialan vaikuttaja Saana Rossi. Saana on tunnettu myös puhujana, neuvonantajana ja hallitusammattilaisena. Saanan esikoisteos Rekrytoija julkaistiin vuonna 2018, ja tällä hetkellä hän työstää toista kirjaansa.

Saana Rossi on ollut aiemminkin mukana Femmeworksin järjestämässä tapahtumassa. Hän on toivottu esiintyjä, jonka läsnäolo täyttää nopeasti osallistujapaikat.

Tee sitä mikä innostaa ja etsi tarinallesi punainen lanka

Tilaisuus alkoi Saanan inspiroivalla uratarinalla, joka johdatti kuulijat tapahtuman aiheen pariin. Saanan kertoi elävästi lapsuuden haaveistaan aina tähän päivään asti. 

Saanan urapolku antoi jokaiselle paikallaolijalle ajattelemisen aihetta. Tarinan sanoma oli, että jokaisen urapolku saa ja kuuluu näyttää omanlaiseltaan. Sivuaskeleet tai erikoiset siirrot eivät haittaa, mutta on tärkeää punoa erilaiset valinnat lopulta jollain tavalla yhteen ja löytää oman urapolkunsa punainen lanka. Punainen lanka nivoo ura-askeleet yhtenäiseksi tarinaksi.

Palkkaneuvotteluihin liittyviä ennakkoluuloja ja ajatusvirheitä

Jokainen meistä kohtaa työelämässä tilanteita, joissa on osattava sanoittaa omaa osaamistaan ja keskustella palkasta. Palkkaneuvottelu on jännittävä tilanne, johon kannattaa valmistautua, jotta sen lopputulos olisi toivotunlainen. Palkkaneuvotteluihin liittyy kuitenkin myös vahvassa istuvia käsityksiä, joista on syytä pyristellä eroon. 

Mistä palkkaneuvotteluissa neuvotellaan?

Palkka koskee kaikkea sitä, miten työnantaja voi palkita työntekijöitään. Kuukausipalkan rinnalla palkitsemisen tapoja ovat erilaiset bonukset, palkalliset lomat, henkilöstörahastot ja muut työnantajan tarjoamat edut, kuten esimerkiksi sairaan lapsen hoitopalvelu tai ulkomailla työskentely. 

Myytti: Työ tekijäänsä kiittää

Vaatimattomuus on monen suomalaisen hyve. Emme pidä turhaa meteliä itsestämme, vaan odotamme, että osaamisemme ja panostuksemme huomataan.

Palkka on kuitenkin sellainen asia, joka on syytä nostaa itse esiin säännöllisin väliajoin. Joskus palkankorotus saattaa tulla työnantajan aloitteesta, mutta aiheesta on myös kannattavaa puhua omatoimisesti.

Saana kehotti asettamaan palkkatoiveen hieman yläkanttiin. Tarkkaa summaa on vaikea määrittää, mutta sopiva pyynti voisi olla noin 20 % enemmän kuin mitä olettaa työnantajan olevan valmis maksamaan. Palkkapyynnön nostamista voi harjoitella vähän kerrallaan sekä tunnustella omaa tunnetta pyytämästään summasta. 

”Jos pyynti tuntuu itsestä pahalta, voi pohtia, mikä siinä pelottaa. Usein mielessä voi käydä ajatuksia, kuten ’mitä toi nyt ajattelee musta?’ tai ’joudunko tällä pyynnöllä heti mappi ö:hön?’. Tällöin kyseessä voi myös olla huijarisyndrooma”, Saana pohtii.

Ajatusvirhe: Huijarisyndrooma piinaa

Näemme itsemme yleensä eri tavalla kuin muut, ja se saattaa johtaa siihen, ettemme koe olevamme riittävän osaavia. Nämä ovat tyypillisiä huijarisyndrooman piirteitä. Saana kertoi tapahtumassa myös oman esimerkkinsä huijarisyndrooman ilmenemisestä.

”Ennen johtoryhmätyöskentelyä pohdin, olenko sinne riittävän pätevä. Kun pääsin johtoryhmään, ’taikapöly’ sen ympäriltä katosi. Kaikki johtoryhmäläiset olivat ihan tavallisia ihmisiä, eikä työskentely ollut mitään ydinfysiikkaa.”

Saana kehotti hakeutumaan rohkeasti uusiin pelottaviinkin tehtäviin sekä sellaisten ihmisten seuraan, joita ihailee. Kun ihailun kohteeseen tutustuu pintaa syvemmältä, pääsee usein huomaamaan, ettei kukaan ole täydellinen. Kaikilla on omat haasteensa ja epävarmuutensa.

Lisäksi Saana kannustaa mokaamaan.

”Välillä on hyvä ajaa reippaasti päin seinää ja mokata. Itseään ei kannata ottaa liian vakavasti.” 

Saanan vinkit palkkaneuvotteluihin

1. Saavutukset paperille. Nopeasti eteen tulleessa tilanteessa voi olla vaikea alkaa perustella, mitä osaamista ja kokemusta olet kerryttänyt palkankorotusta varten. Kun olet kirjannut yritykselle tuottamasi lisäarvon ylös ennalta, työnantajan on vaikea väittää asiassa vastaan.

2. Palkkapyynnöstä palkkahaitariin. Jos työpaikkailmoituksessa pyydetään ilmoittamaan palkkatoive, voit ilmoittaa tarkan pyynnön sijaan palkkahaitarin. Voit lisätä hakemukseesi, että tarkennat haitaria keskusteluiden edetessä, kun saat lisätietoa työtehtävistä ja työn vaativuudesta.

3. Sparraile palkasta. Keskustele palkasta muiden samankaltaisissa tehtävissä työskentelevien kanssa. Kaikki eivät välttämättä paljasta suoraan omaa palkkaansa, mutta voivat hyvin auttaa sinua pohtimaan, mikä olisi sopiva palkkapyyntö tavoittelemaasi tehtävään.

4. Neuvottelutaidot avainasemassa. Jokaisen meistä olisi hyvä opetella neuvottelutaitoja. Neuvottelun periaatteita ymmärtämällä sinun on helpompi päästä haluamaasi lopputulokseen sekä ymmärtää myös vastakkaisen osapuolen toimintaa. Ole myös itse valmis joustamaan.

5. Säännöllisyys. Pyydä palkankorotusta säännöllisesti. Sopiva tahti voi olla esimerkiksi kerran vuodessa. Keskustelun voi ajoittaa vaikkapa palkkabudjettien suunnittelun ajankohtaan eli syksyyn tai kehityskeskustelun yhteyteen. Sinulla on myös oikeus kysyä, milloin palkka tarkastetaan taas seuraavaan kerran. Pyydä myös kriteerit, mitkä ovat seuraavassa neuvottelussa palkankorotuksen ehtona.

Femmeworksin tiimi ja Saana Rossi Palkkaneuvottelut & Urakehitys -tapahtumassa
Femmeworksin tiimi ja Saana Rossi Palkkaneuvottelut & Urakehitys -tapahtumassa

Femmeworks Finland on valtakunnallinen uranaisten verkosto, joka auttaa sinua itsesi kehittämisessä ja urasi edistämisessä. Femmeworksin avulla sinä ja sadat muut uranaiset voitte verkostoitua ja jakaa vinkkejä boostataksenne uranne seuraavalle tasolle. Puhumme vakavammistakin ura-asioista avoimesti ja rennon rempseästi. Löydät meidät Instagramista ja LinkedInistä sekä osoitteesta femmeworks.fi.

Kirjoittaja
Janina Javanainen
Femmeworksin sisältö- ja viestintävastaava

Kerrothan meille, jos pidit tästä tekstistä – voit antaa sille taputuksen.

Tutustu myös muihin blogiteksteihin

Tavoitteilla kohti hyvinvointia

Femmeworksin kuluvan kauden teema on kutkuttavan mielenkiintoinen. Uskon, että moni yhteisömme jäsenistä on kiinnostunut motivaatiosta ja tavoitteiden asettamisesta sekä niiden saavuttamisesta. Toisaalta taas jotkut voivat kokea jatkuvan eteenpäin puskemisen myös kuluttavana. Yleisesti on ollut havaittavissa hustlauskulttuurin hiipuminen, quiet quitting -ilmiö ja ihmisten tarve vetää rajoja työn ja vapaa-ajan välille. Voisiko motivaation ylläpitämisessä ja tavoitteiden asettamisessa käytettäviä työkaluja soveltaa myös oman hyvinvoinnin kehittämiseen ja lisäämiseen työelämässä tapahtuvan kehitystyön sijasta?

Vieraskynä: Voiko omaa uraa suunnitella?

Urasuunnittelu-termi voi herättää ristiriitaisia ajatuksia: Voiko omaa uraa suunnitella, kun kaikkeen ei kuitenkaan voi itse vaikuttaa? Kannattaako suunnitelmia tehdä useamman vuoden päähän, vai olisiko parempi antaa elämän kuljettaa?

Työt tökkii – mikä avuksi?

Femmeworksin kuluvan kauden teemana on ollut työn merkityksellisyys. Vilma kirjoitti aiheesta osuvasti ja havaitsi, että loppujen lopuksi merkitys lähtee rakentumaan yksilön arvoista käsin. Tiedämme, että merkityksellisyyden kokemus auttaa viihtymään töissä ja lisää hyvinvointia. Kun työ on mielekästä ja merkityksellistä, on tuottavuuskin parempi. Aihe herättää välillä soraääniä: ei se työpaikka mikään huvipuisto ole, kuulkaas! Jurottajille tiedoksi, että työn merkityksellisyydestä ja työssä viihtymisessä ei ole siitä kysymys, onko töissä mahdollisuus pelata pingistä. Ja tiedättekös, joidenkin työpaikka on huvipuisto.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s